Kyösti von Persiö: KYÖSTI Asioita elämästä

(2017, Fitra, 112 s. )

Tämä kirja odotteli mua pari päivää sitten synttäreideni aamuna. Ilmeisesti oon hihitellyt Kyöstin ja Hilpan jutuille Facebookissa jo niin kauan, että poikaystävä oli sitten käynyt metsästämässä tän mulle täsmälahjaksi. :D

Jos jollekulle Kyösti ei ole vielä tuttu (epäilen), niin kyseessähän on tietenkin Kyösti-niminen amerikanbulldoggi, jonka elämää sekarotuisen Hilppa-nartun kanssa voi seurata Facebookin Kyösti-sivulla.  Olen seuraillut Kyöstiä ja Hilppaa jo varmaan pari vuotta, ja heidän jutut on saaneet hymyn huulille ja pelastaneet synkkyydeltä usein. <3 

pieni blogiassistentti väsähti kesken kaiken.

Kirja on kokoelma Kyöstin parhaita. Suurimmaksi osin kuvia, höystettynä tietysti Kyöstimäisellä kerronnalla. Elämän eri asioita (esim. liikunta, lepo, työ ja nais-asiat) on käsitelty omissa luvuissaan. 

En tietenkään malttanut olla lukematta tätä kokonaan ihan jo heti samana päivänä. 

Piristi. <3

Vaikka meillä onkin jo oma koira, olisin silti valmis ottamaan Kyöstin ja Hilpan meille asumaan vaikka heti. :D

Löytyykö sieltä muita Kyösti-faneja?

Kuulumisia ja paluu blogin ääreen

Pitkästä aikaa palaan taas blogin äärelle. Muistankohan enää, miten tätä edes kirjoitettiin... :) 

Niin vaan on vierähtänyt aikaa viime postauksesta. Kirjoittelin jo keväällä, että tämä vuosi on (ja tulisi olemaan) raskas kaikkien valmistumiseen ja elämänmuutokseen liittyvien asioiden takia. Ja niinhän siitä tulikin. Ihan tosi raskas vuosi. 

Mutta nyt se alkaa olla pian loppusuoralla, ja uudet tuulet puhaltaa.

Odotan taas ihan uudella innolla innolla uusien ja vanhojen kirjojen pariin paluuta, hypistelyä, kirjaostoksia, kirjoista höpöttämistä ja ennen kaikkea lukemista! Eli I'm back! 

Shelfietä omasta hyllystä.
Pikku tihulaisen vuoksi alahylly on nyt aidattu. :D

Kuluvana vuotena on tullut toki luettua, mutta en taida niistä muutamasta hassusta lukemastani kirjasta sen kummemmin postailla. Tuntuu, että haluan juuri nyt jatkaa tätä ihanaa harrastusta taas ihan puhtaalta pöydältä. 

Sen sijaan voisin kertoa vähän kuulumisia, kerta tässä on vierähtänyt puoli vuotta välissä. 

Auringonlasku ja meri <3 Yksi tän vuoden parhaimpia muistoja.

Ensimmäiseksi se ihanin uutinen, eli saimme poikaystäväni kanssa pienen ja karvaisen lisäyksen perheeseemme, kun italianvinttikoira Nipsu muutti kotiimme torstaina. <3 Aika menee tietysti vielä hyvin paljon pentuun tutustuessa ja pentuarkeen totutellessa, mutta voi kun tuo pieni on jo nyt niin rakas ja tärkeä. <3

Tän ihanuuden kanssa elämässä on vaan niin paljon iloa :) <3

Toinen minulle merkittävä juttu, eli se koko vuoden stressannut ja lukuintoa syönyt opinnäytetyö tuli valmiiksi, ja iso kivi vierähti sydämeltä! Vielä viikon verran jännitellään tuloksia, mutta eiköhän voi jo huokaista ja luottaa siihen, että kyllä, valmistun jouluna! :)

Siinäpä ne isoimmat asiat tulikin. Elokuussa tehtiin viikon reissu Kreikkaan, mutta muuten aikalailla työtä, harkkaa ja sitä opparia on ollut tämä koko vuosi. Ihanaa, että nyt on hetki aikaa levätä. 

Palaan ensi postauksessa taas kirjajuttuihin. Ihan hassua, tuntuu, että olen missannut kaikki uutuudet ja muut kirjauutiset, kun olen ollut täältä kirjablogimaailmasta pois. 

Palaillaan pian!

NY Times By the Book Tag

Bongasin (ajat sitten) tämän NY Times By the Book Tag -listan Oksan hyllyltä -kirjablogista. En tainnut itse olla vielä mukana kirjablogimaailmassa, kun tämä haaste kiersi, joten ajattelin, että voisi olla hauskaa nyt näin jälkijunassa vastailla kysymyksiin. 

1. What book is on your nightstand now? 

Tällä hetkellä on kesken Kjell Westön Kangastus 38 sekä Luca D'Andrean Rotko. Tosi mielenkiintoisia molemmat, joskin lukutahtini on tällä hetkellä väsymyksen takia todella hidas.

2. What was the last truly great book that you read? 

Nyt en ole harmillisen pitkään aikaan saanut mitään luettua loppuun asti. Suurin osa tänä vuonna lukemistani kirjoista on ollut hyviä, mutta viimeisin oikein erityisen hyvä oli Joyce Carol Oatesin Blondi. Oli nimittäin sen verran hyvä, että piti ostaa ihan omaksikin (sen jälkeen olenkin sitten ollut muutaman kuukauden ihan vahingossa ostolakossa). :)

3. If you could meet any writer – dead or alive – who would it be? And what would you want to know? 

Haluaisin tavata (edesmenneen) Pat Conroyn. En oikein edes tiedä, mitä häneltä kysyisin, mutta koska olen todella kiinnostunut Etelä-Carolinasta ja rakastan hänen elävää kirjoitustyyliään, niin olisi mielenkiintoista tavata hänet.

4. What books might we be surprised to find on your shelves?

Eipä siellä taida olla mitään kovin yllättävää. Ehkäpä yksi ennen 2. maailmansotaa kirjoitettu poikien seikkailukirja, joka ei ehkä ole sitä kaikkein tyypillisintä lukemista itselleni. :D Minulta löytyy  myös joitakin samoja kirjoja useampi kuin yksi kappale, ja sitä on joskus joku ihmetellyt. 

5. How do you organise your personal library?

Kirjat on järjestetty omalla sekalaisella tavallaan oikeastaan genren mukaan, tosin hyvin epätäydellisesti, sillä huomioin järjestyksessäni myös sen, että vierekkäisten kirjojen täytyy näyttää värinsä ja kokonsa puolesta hyvältä vierekkäin. :D Suurin osa kirjoistani on isossa ruskeassa kirjahyllyssä. Ylimmällä hyllyllä on lukuromaaneja, klassikoita sekä "rakkauskirjoja" (Nicholas Sparksit, Jane Austenit ja niin edelleen). Toiseksi ylimmällä  hyllyllä on Kingit, Tolkienit, Muumit ja muitakin eri sarjojen pätkiä. Kolmannella hyllyllä on Christiet, Sherlock Holmesit ja muita dekkareita sekä sekalaisia romaaneja, jotka jatkuvat alimmalle hyllylle, jossa on sitten Potterit vielä omassa rykelmässään. Lisäksi TV-tason kaapissa on joitakin isokokoisia kirjoja. Ja kaikki ruokakirjat keittiössä.

6. What book have you always meant to read and haven’t got round to yet? Anything you feel embarrassed never to have read?

En nolostele, mutta Sinuhe egyptiläinen on notkunut lukulistallani (ja omassa hyllyssänikin odottamassa) ainakin jo pari vuotta, samoin Stephen Kingin Kuvun alla on odotellut vuoroaan jo kauan. Jostain syystä ne kirjat, jotka haluaisin lukea, mutta en vain saa aikaiseksi aloittaa, ovat aina kunnon järkäleitä, jonka takia ehkä arastelen niihin tarttumista.

7. Disappointing, over-rated, just not good: what book did you feel you were supposed to like but didn’t? Do you remember the last book you put down without finishing?

Viimeaikojen huonoin lukukokemus oli John Irvingin Garpin maailma, jonka aiheuttamasta karvaasta pettymyksestä ja hämmennyksestä kirjoittelinkin täällä. Viimeksi kesken jäänyttä en taas nyt muista, olen lukenut niin katkonaisesti ja pieniä pätkiä viime aikoina kaiken kiireen ja väsymyksen keskellä, etten ole ottanut siitä ollenkaan stressiä itselleni. :)

8. What kinds of stories are you drawn to? Any you stay clear of?

Eniten pidän kaikenlaisista romaaneista, dekkareista, fantasiasta, elämäkerroista ja kauhusta. Vaikea määritellä tarkemmin, kun makuni koskee ennemminkin yksittäisiä kirjoja, kuin kokonaisia genrejä. Esimerkiksi ihan lukuromaaneiden suhteen tiedän aika hyvin takakannen perusteella, onko kirja minulle hyvä vai ei (en sitten tiedä, mitä helmiä rajaan itseltäni pois tällä logiikalla), mutta jos ei nappaa lyhyen kuvauksen tai blogipostauksen perusteella, niin en kiinnostu. Kirjat, joita välttelen, ovat sellaiset todella taiteellisen/filosofisen/tylsän kuuloiset kirjat ja jotkin vanhat klassikot, esimerkiksi joku Danten Jumalainen näytelmä tai Seitsemän veljestä olisivat sellaisia kirjoja, joihin en ikinä jaksaisi tarttua. 

9. If you could require the president to read one book, what would it be?

Vaikkapa jokin Muumikirja! Ihanan leppoisia, hyvätunnelmaisia kirjoja, joissa on hauskuutta, mutta silti syvempääkin filosofiaa taustalla. 

10. What do you plan to read next?

Fiilikset muuttuu niin nopeasti, että en kauheasti suunnittele etukäteen lukemisiani, tiedän yleensä vasta kirjan lopetettuani, mitä luen seuraavaksi! Tällä hetkellä kuitenkin kiinnostaisi oman hyllyn kirjoista eniten Humiseva harju tai Sarah Watersin Vieras kartanossa. Kirjastossa olen jonossa tällä hetkellä ainoastaan Clare Mackintoshin Annoin sinun mennä -kirjaan.

Sellaista! Ja jos joku ei ole vielä vastannut tähän haasteeseen, niin tehkäähän se ihmeessä! :)

Blogin suhteen olen vietellyt viimeaikoina todella hiljaista eloa, mutta täällä olen silti edelleen, ja käyn säännöllisesti kurkkimassa muiden blogeissa. Lukeminen on kyllä siitä ihana harrastus, että sitä voi harrastaa juuri sellaisella tahdilla, joka tuntuu itsestä hyvälle. Kirjat odottavat kyllä, vaikka elämä olisi välillä vähän väsyneempää... :)

Stephen King: Cujo

Cujo, 1981 (Book Studio 1992), 374 s.

Cujo on jättimäisen kokoinen Bernhardinkoira, joka näyttää kokonsa puolesta hurjalta, mutta on maailman kiltein ja ystävällisin koira. Cujo kuuluu 10-vuotiaalle Brett-pojalle, joka asuu äitinsä ja alkoholisoituneen isänsä kanssa syrjässä maaseudulla. Isä pitää pihan vanhassa ladossa autokorjaamoa, ja Cujo saa liikuskella pihapiirissä täysin vapaasti. 

On kaikkien aikojen kuumin kesä. Eräänä päivänä Cujo jahtaa leikkisästi jänistä niityllä, ja juuttuu piilossa olleeseen ikivanhaan maanalaiseen kalkkikiviluolaan. Luolassa oleskeleva lepakkolauma pyrähtää lentoon, ja yksi niistä pääsee raapaisemaan Cujoa. Seuraukset ovat kammottavat, eikä Cujo enää koskaan palaa entiselleen.

Samaan aikaan toisella puolen pientä maalaiskaupunkia Donna ja Vic Trentonin avioliitto rakoilee. Vic joutuu lähtemään kahden viikon työmatkalle, joten Donna jää yksin kotiin pariskunnan 4-vuotiaan pojan kanssa.

Olen kauhukirjallisuuden ystävä ja pitkäaikainen Stephen Kingin fani. Kirjoja on luettuna pitkälle toistakymmentä, ja onneksi vielä enemmän lukemattomia, nimittäin Cujokaan ei onnistunut pettämään, vaan oli juuri sopivaa luettavaa tähän hieman ahdistuneeseen kevääseen. Kingillä on mielestäni hieno taito osata todella pohjustaa hahmojaan (joskus vähän liikaakin), joten heihin kiintyy kirjan aikana, heidän kohtalonsa oikeasti kiinnostaa. Juuri tästä syystä Cujo oli mielestäni hyvä, halusin todella tietää, mitä päähenkilöille tapahtuu, ja toivoin heille parasta. Toisaalta kirja oli myös hyvin ahdistava ja todentuntuinen.  Hahmoista Cujo itse on tietenkin yksi muiden joukossa, ja kirjassa onkin taitavasti kuvattu muutos kiltistä ja uskollisesta ihmisen parhaasta ystävästä raivohulluksi hirviöksi. 

Ei tämä nyt ihan lemppari-Kingieni tasolle yltänyt, mutta tähän hetkeen Cujo oli hyvin koukuttava ja nopealukuinen. Ei nyt tietenkään mitään varsinaista hyvän mielen kirjallisuutta, kuten ei varmaan kukaan kauhukirjalta oletakaan. 

♛ ♛ ♛½

Löytyykö sieltä muita Stephen King -faneja?